Talous

Kotkan talouden näkymistä

Ennen varsinaista asiaa lainaus aiemmasta blogikirjoituksestani:  ”Kantasataman tapahtumakeskus ja Xamkin kampus ovat merkittäviä, mutta myös riskipitoisia hankkeita. Julkisten investointien ongelmana on usein se, että alkuperäiset kustannukset ylittyvät merkittävästi. Yhtenä syynä tähän on se, että poliittinen päätöksenteko on helpompaa, kun kustannusarviot ovat optimistisia. Hankkeiden ammattitaitoisen ohjauksen ja talouden seurannan merkitys korostuu. Kulujen kasvu vaikuttaa myös tuleviin vuokratasoihin ja sitä kautta alueen kilpailukykyyn.”

Kotkan uuden tapahtumakeskuksen kustannukset ovat jo ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista nousseet 11 miljoonalla eurolla alkuperäisestä rahoituspäätöksestä. Syynä tähän ovat julkisuudessa olleiden tietojen perusteella mm. suunnitelmiin tehdyt muutokset. Hanke on tärkeä, joten kustannusten nousu on harmillista useasta eri syystä. 

45 %:n kustannusnousu jo tässä vaiheessa heikentää kuntalaisten luottamusta kunnan poliittiseen päätöksentekoon, asioiden valmisteluun sekä hankkeen uskottavuuteen. Kustannusten nousu vaikuttaa myös investoinnin tuottovaatimukseen.

Kotkan talouden näkymistä

Kaupungin ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen suunnitellut nettoinvestoinnit ovat vuosina 2021-25 yhteensä 113,8 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa vuosina 2020-23 292 miljoonasta 348 miljoonaan. Koronatukien myötä vuonna 2020 syntynyt positiivinen tulos antoi mahdollisuuden tehdä tilinpäätöksessä merkittäviä kertaluonteisia poistoja. Tämä tukee seuraavien vuosien kirjanpidollista tulosta, mutta poistotaso tulee nousemaan investointien myötä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin talouden kannalta tärkein asia on kuitenkin kassavirta, joka antaa selvän kuvan siitä, missä taloudessa mennään. Investoinneissa ja niiden rahoituksessa on syytä selvittää erilaisia ratkaisumalleja. Yksi vaihtoehto on ns. elinkaarimalli, jossa yksityinen palveluntuottaja huolehtii hankeen suunnittelusta, toteutuksesta, rahoituksesta ja hallinnosta. Malli toimii, jos sen avulla saatu tehostamishyöty kompensoi palveluntuottajan tuottovaatimuksen mahdollisesti tuomaa operatiivisten kulujen nousua. 

Koronatuet ovat luoneet kaupungille lisää rahoituspuskureita. Tämä on hyvä asia, koska kunnallisverotulo ei voi jatkossa juurikaan nousta muuten kuin työllisyysasteen paranemisen myötä. Kunnallisveroprosentti on jo 21,5 ja asukasluku pienenee. Verotulojen kasvaminen edellyttää työllisyysasteen nousua ja uusien työpaikkojen luomista. Työmahdollisuuksien syntyminen ei riipu ensisijaisesti kaupungin toimista, mutta kunnan tehtävänä on luoda ympäristö, joka tukee yritysten kasvua ja niiden sijoittumista Kotkan seudulle.

Kaupungin rahoituskulujen nettomäärä on vuosina 2021-23 positiivinen, mutta tähän vaikuttavat korko- ja rahoitustuotot (vuonna 2021 n. 5 miljoonaa euroa), jotka kertyvät käytännössä kaupunkikonsernin sisäisistä tuotoista. Korkoympäristö suosii edelleen lainanottajia. Nousevat korot tulevat kuitenkin lisäämään rahoituskustannuksia. Kaupungin kaltainen julkinen toimija ei voi jättää merkittävää osaa lainasalkun korkoriskistä suojaamatta, vaikka tämä voi johtaa – ja on johtanutkin – rahoituskulujen nousuun. Korkonäkymät ovat toistaiseksi suojaamisnäkökulmasta hyvät. 

Tulevan tapahtumakeskuksen ja sitä rakennuttavan Backstaff Oy:n tulokset tulevat pitkään olemaan tappiollisia. Hankkeen myönteisten talousvaikutusten on oletettu olevan merkittäviä ja oman käsitykseni mukaan liian suuria. Tämä korostaa sekä tehokkaan omistajaohjauksen, hallitustyöskentelyn että poikkeuksellisen aktiivisen operatiivisen toiminnan merkitystä.

Kymsoten vuoden 2021 tuloksen ennakoidaan ennen sopeuttamistoimia olevan n. 12 miljoonaa euroa tappiollinen. Tämä vaikuttaa myös Kotkan talouteen. Kuntayhtymien ja kuntien yhdessä omistamien yhtiöiden ongelmana on se, että niiden talouden ohjaaminen ja seuraaminen on vaikeaa sekä kunkin toimialan erityispiirteiden että hallinnon monikerroksisuuden johdosta. Tämä on tulevan (?) soteuudistuksenkin suurin haaste ja liittyy myös omistajaohjaukseen. Hallinnon rakenteet on pidettävä riittävän kevyinä.

Mistä kunnallisvaaleissa on kyse?

Maailmamme on muuttunut vaikeammaksi hahmottaa. Syynä tähän on lisääntynyt tiedon määrä ja sen myötä monimutkaisempana ja pelottavampana näyttäytyvä ympäristömme. Euroopan yhdentymiskehitys, ilmastonmuutos, maahanmuutto, pakolaiset, pandemia, talouskriisit ja niiden tuomat ongelmat ohjaavat meitä hakemaan helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tämä ruokkii populismia ja tarvetta yksinkertaistaa asioita. Jos ratkaisut olisivat helppoja, ne olisi jo tehty. Suuri osa kunnista kohtaa samantyyppisiä haasteita elinvoiman ja talouden turvaamisessa kuin Kotka. Näihin ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua, vaan kyse on johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä työstä, joka vaatii sekä osaamista että sitoutumista.  

Nuoret

Vieraskynä: Nuorten kohtaamat ongelmat ja opiskelun merkitys

Vieraskynänä on Alisa Hyytiäinen – nuori ja aktiivinen kotkalainen, joka on Kokoomuksen ehdokkaana kunnallisvaaleissa.
Alla Alisan erinomainen kirjoitus aiheesta ”nuoret ja opiskelu”.

Opiskelu, työnteko ja hyvinvointi ovat keskeisimpiä asioita nuorten elämässä. Nuorten kannalta on tärkeää, että opiskelumahdollisuudet ovat kunnossa ja yhteiskunnan tuki on saatavilla sitä tarvitseville nuorille. Laadukas opetus ja välittävä opetushenkilöstö ovat elintärkeitä nuorten kehityksen ja tulevaisuuden suunnan kannalta. 

Syrjäytyminen on monen tekijän summa. Nuorten syrjäytymisriskiä merkittävästi lisääviä tekijöitä ovat mielenterveyden ongelmat, työttömyys ja heikko koulutustaso. Koronapandemian aikana ongelmat ovat kasaantuneet entisestään ja koskettavat yhä useampia nuoria. Tulee tarkastella, miten yhteiskuntamme perheet, yhteisöt ja koulut ovat epäonnistuneet nuorten tasapainoisen kasvun turvaamisessa. Syrjäytymiseen altistaa myös harrastusten ja ystävien puute, huono-osaisessa perheessä kasvaminen sekä luotettavan ja välittävän aikuisen puuttuminen. 

Nuorten mielenterveysongelmista on keskusteltu paljon viime aikoina. Olisi niin nuorten kuin yhteiskunnankin kannalta tärkeää, että tukea ja apua olisi saatavilla mielenterveyden häiriöihin sekä muihin nuorten elämää raskauttaviin ongelmiin. Tämä ongelma koskettaa myös kotkalaisia nuoria. Kotkan tulee kohdentaa resurssinsa kouluihin ja mielenterveyspalveluihin niin, että nuorten orastava pahoinvointi huomataan ja apua tarjotaan varhaisessa vaiheessa. Nuorten hoitamattomien mielenterveysongelmien hintalappu on yhteiskunnalle liian suuri. 

Mielenterveyden ongelmat kulkevat monesti käsi kädessä työttömyyden kanssa. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen on mielenterveysperusteinen. Eläketurvakeskuksen mukaan juuri mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle keskimäärin nuorempana, työelämään palaaminen on harvinaisempaa ja työllistymisnäkymät ovat heikommat. Työttömyyden taustalla vaikuttaa myös työelämän muutokset. Monet nuoret, jotka eivät pysty vastaamaan riittävän hyvin lisääntyviin koulutus- ja tehokkuusvaatimuksiin, ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. Yhtenä ratkaisuna näihin ongelmiin on koulutus. 

Matala koulutustaso on voimakkaasti yhteydessä työttömyyteen sekä pitkittyneeseen työttömyyteen. Vain perusopetuksen varassa olevilla on erityisen heikko asema työmarkkinoilla. Koulutuksen rooli on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellinen. Koulutus antaa nuorelle mahdollisuudet menestymiseen, turvaa työttömyydeltä ja valmistaa muuttuvaan työelämään. Se vaikuttaa positiivisesti terveyteen, hyvinvointiin ja elinkaaren tuloihin. 

Yhteiskunnan näkökulmasta koulutus on merkittävä sijoitus. Tilastot puhuvat investointien puolesta. Luonnollisesti investoinnit tulee kuitenkin kohdentaa tehokkaasti. Vuonna 2018 työn ja koulutuksen ulkopuolella oli noin 38 000 nuorta. Sitran tuoreen raportin selvityksen mukaan 10 000 nuoren työllistäminen toisi yhteiskunnalle 85 miljoonan euron säästöt. 

Kotkan tulisi ottaa keskeiseksi tavoitteekseen, ettei lapsista ja nuorista säästettäisi. Tällaisista säästöistä pidättäytyminen maksaa itsensä takaisin. Opetuksen laadun, opiskelutilojen ja -mahdollisuuksien täytyy olla kunnossa. Koulutuksen tulee olla saatavilla esiopetuksesta korkeakouluun asti, eikä esimerkiksi opisto-opintoja tule unohtaa. Koulutuksesta puhuttaessa keskustelu painottuu usein lukio- ja korkeakouluopintoihin. Yhtä tärkeää, ehkä joskus jopa tärkeämpää, on keskittyä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Kaikkien ei tarvitse olla maistereita, vaan tärkeintä on, että nuorelle pystytään tarjoamaan nimenomaan hänelle sopivimmat edellytykset tulevaa työuraansa varten. 

Nuorilta löytyy tulevaisuudenuskoa. Meidän nuorten koulutusmyönteisyyttä tulee ruokkia entisestään ja huolehtia, että koulutus on laadukasta ja vastaa tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksia. Nuoria tulee tukea kokonaisvaltaisesti. Tärkeintä olisi, ettei yhdelle nuorelle kasaantuisi liikaa syrjäytymiseen altistavia tekijöitä ja että mahdollisimman moni nuori pysyisi opiskelu- ja työkykyisenä sekä yhteiskunnan syrjässä kiinni. Nuorten syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle hyvin pitkäkestoiset kustannukset. Koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin tulee panostaa — meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta.

Työllistyminen

Työllistymisen kynnykset ja syrjäytyminen

Sitran tuoreen selvityksen mukaan julkiselle taloudelle aiheutuu n. 18 miljardin kustanukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Selvitys toteaa myös, että yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän. Esimerkiksi jokainen euro nuoriin maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin.

Paras tapa työllisyyden parantamiseen on luoda työpaikkoja tukemalla kasvuhakuisia yrityksiä ja sijoittamalla kaikenikäisten opiskeluun. Unohdamme usein tämän itsestään selvän asian. Uutisvirta keskittyy vain ongelmiin, emme pysähdy miettimään ratkaisuja.

Tiedämme, että meillä on kohtaanto-ongelma. Samoilla aloilla on sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita. Toisaalta työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työantajien tarpeita. Esimerkkinä voi ottaa Kotkassa toimivan menestyvän metallialan yrityksen, joka ei löydä ammattitaitoisia hitsaajia. Samanaikaisesti puhutaan (pitkäaikais)työttömistä, (nuorten) syrjäytyneisyydestä ja teknologiayhteiskunnan kelkasta pudonneista

Miten voimme vaikuttaa asiaan kuntatasolla?

Yksi tapa on yritysten, työnhakijoiden, työvoimaviranomaisten ja oppilaitosten yhteistyön tehostaminen. Myös yritysten on syytä olla aktiivisia. Kymenlaakson alueella ollaan luomassa digitaalisia työkaluja rekrytoinnin ja perehdyttämisen helpottamiseen. Tätä työtä on syytä edistää kaikin voimavaroin.

Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen työperäisessä maahanmuutossa ja maahanmuuttajien työllistämisessä. Tämä alkaa näkyä myös kansantaloutemme kasvuennusteissa. Osasyynä tähänkin on puutteellinen yhteistyö. Kaikki toimijat ovat tyytyväisiä, kun oma tontti hoidetaan, omalle reviirille ei astuta, omalta mukavuusalueelta ei tarvitse poistua ja kyetään paperilla osoittamaan, että työtä on tehty.

Avainasemassa on jälleen konkreettinen, aktiivinen ja luova yhteistyö alueen yritysten kanssa, työvoimatarpeen ennakointi sekä täsmä- ja uudelleenkoulutus. Tarvitsemme tehokkaan foorumin tekemään tätä työtä. Työttömän kustannukset ovat yhteiskunnalle merkittävästi suuremmat kuin työllistämisen.

Kotkalla on kyseenalainen kunnia olla Suomen kuntien kärkijoukossa nuorten mielenterveysongelmissa, rikollisuudessa sekä päihde- ja huumeongelmissa. Samaan aikaan työttömyys on alkanut periytyä. Vähän yksinkertaistaen työttömien lapsista tulee työttömiä. Tämä lisää myös sosiaalista eriarvoisuutta ja siihen liittyviä ongelmia.

Soteuudistuksen alkuperäinen tavoite on ollut yhdistää ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystyö, aktiivinen hoito ja jälkihoito. Perusajatus on erinomainen ja se tulee toteuttaa Kotkassakin riippumatta siitä, miten uudistus lopulta toteutetaan. Nyt tavoite on hukkunut poliittisten ja aluepoliittisen kiistojen alle.

Elinvoima

Kotkan elinvoima

Kotkan väkiluku oli vuonna 2020 51 999. Tästä 18-64 -vuotiaiden osuus oli 29 249 (56 %) ja yli 75 -vuotiaiden 6 382 (12 %). Vuonna 2030 väkiluvun ennustetaan olevan 48 343 (laskua -7%), 18-64 -vuotiaiden osuuden 27 535 (laskua -5,8 %, osuus väkiluvusta 57 %) ja yli 75 -vuotiaiden 8 856 (kasvua 38%, osuus väkiluvusta 18 %) .

Luvut kuvastavat koko maan demografista kehitystä, mutta ovat Kotkan kohdalla erityisen huolestuttavat. Ne kertovat siitä, että nuoret ja työikäiset muuttavat pois opiskelu- ja työpaikkojen perässä.

Väestön väheneminen johtaa vääjäämättä myös verotulojen laskuun.

Kaupungin elinvoima perustuu kolmeen tekijään: yritysten menestymiseen ja niiden luomiin työpaikkoihin, opiskelumahdollisuuksiin ja monipuolisiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa.

Tuleva (?) soteuudistus johtaa siihen, että yksi merkittävimpiä kunnalle jääviä tehtäviä on elinvoimaisuuden turvaaminen. Kun kaikki kunnat ovat samassa tilanteessa, kilpailu investoinneista, yrityksistä, työpaikkojen luomisesta ja väkiluvun kasvattamisesta kiristyy.

Kaupunki on jo tarttunut ongelmaan, kehitystyö on parin – kolmen viime vuoden aikana ollut aktiivista. Merkittävää on se, että toimenpiteet ja suunnitelmat lepäävät aiempaa tukevammalla pohjalla. Kuitenkin muutama poiminta.

HaminaKotkan satamasta on Vuosaaren satamasta huolimatta kehittynyt jälleen Suomen tärkein satama sekä viennissä että transitoliikenteessä. Logistisesti hyvä sijainti on tukenut merkittäviä investointeja alueelle, viimeisimpänä Fintoilin raakamäntyöljyä tuottava tehdas. Investoinnin määrä on yli 100 miljoonaa euroa. On syytä uskoa, että UPM:n biojalostamo sijoittuu Kotkan seudulle. Näiden investointien merkitys on siinäkin, että teolliset investoinnit luovat runsaasti työpaikkoja myös palvelualoille.

Ei ole kuitenkaan syytä tuudittautua siihen, että nämä hankkeet turvaavat työpaikkojen ja asukasmäärän kasvun. Myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksista on huolehdittava. Tämä edellyttää joustavaa ja nopeaa kaavoitusta, tehokkaita yrityspalveluja, monipuolisia rahoituslähteitä ja osaavan työvoiman kouluttamista. Suomessa yritysten kasvun esteinä ovat perinteisesti olleet rahoitusmahdollisuudet ja osaavan työvoiman saanti.

Kantasataman kehittämishanke antaa mahdollisuuden luoda tulevaisuuteen suuntautuvien ja seudun vahvuuksia hyödyntävien yritysten ekosysteemin. Yhteistyö Xamkin ja Ekamin, mutta myös LUT:n kanssa turvaa yhden pullonkaulan – ammattitaitoisen työvoiman saannin – ohittamisen.

Yhteistyön merkitystä ei voi yliarvioida. Mukaan pitää saada yritykset, yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset, Cursor, kaupunki, rahoittajat ja sijoittajat. Työ on jo käynnistynyt ja hyvässä vauhdissa, mutta tehtävää riittää vielä. Toiminnalle on asetettava konkreettiset, selvästi mitattavat tavoitteet.

Kantasataman tapahtumakeskus ja Xamkin kampus ovat merkittäviä, mutta myös riskipitoisia hankkeita. Julkisten investointien ongelmana on usein se, että alkuperäiset kustannukset ylittyvät merkittävästi. Yhtenä syynä tähän on se, että poliittinen päätöksenteko on helpompaa, kun kustannusarviot ovat optimistisia. Hankkeiden ammattitaitoisen ohjauksen ja talouden seurannan merkitys korostuu. Kulujen kasvu vaikuttaa myös tuleviin vuokratasoihin ja sitä kautta alueen kilpailukykyyn.

Itäinen rantarata -hankkeen kohdalla ei ole syytä luovuttaa. Tämä vaihtoehto on koko maan kannalta perustellumpi kuin Kouvolaan suuntautuva rantarata. Jatkoyhteys Venäjälle tekee siitä myös EU -rahoituksen näkökulmasta kannattavamman hankkeen.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Muuttoliike Kotkasta ei pienene, jos täällä ei opiskelumahdollisuuksien lisäksi ole tarjolla monipuolisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Teatterin, Kymi Sinfonietan ja liikuntaseurojen toimintamahdollisuudet on turvattava.

Seuraavan kirjoitukseni aiheena on työllistymisen kynnyksen madaltaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tämän jälkeen vuoron saa vieraskynä Alisa Hyytiäinen (mm. nuoret ja opiskelumahdollisuudet). Lähempänä vaaleja kirjoitan vielä Kotkan kaupungin taloudesta ja tulevista investoinneista.

Hyvä lukija, pysy mukana.

Jatketaan keskustelua Facebookissa

Vaalisivuni Facebookissa