Kotkan elinvoima

Kotkan väkiluku oli vuonna 2020 51 999. Tästä 18-64 -vuotiaiden osuus oli 29 249 (56 %) ja yli 75 -vuotiaiden 6 382 (12 %). Vuonna 2030 väkiluvun ennustetaan olevan 48 343 (laskua -7%), 18-64 -vuotiaiden osuuden 27 535 (laskua -5,8 %, osuus väkiluvusta 57 %) ja yli 75 -vuotiaiden 8 856 (kasvua 38%, osuus väkiluvusta 18 %) .

Luvut kuvastavat koko maan demografista kehitystä, mutta ovat Kotkan kohdalla erityisen huolestuttavat. Ne kertovat siitä, että nuoret ja työikäiset muuttavat pois opiskelu- ja työpaikkojen perässä.

Väestön väheneminen johtaa vääjäämättä myös verotulojen laskuun.

Kaupungin elinvoima perustuu kolmeen tekijään: yritysten menestymiseen ja niiden luomiin työpaikkoihin, opiskelumahdollisuuksiin ja monipuolisiin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa.

Tuleva (?) soteuudistus johtaa siihen, että yksi merkittävimpiä kunnalle jääviä tehtäviä on elinvoimaisuuden turvaaminen. Kun kaikki kunnat ovat samassa tilanteessa, kilpailu investoinneista, yrityksistä, työpaikkojen luomisesta ja väkiluvun kasvattamisesta kiristyy.

Kaupunki on jo tarttunut ongelmaan, kehitystyö on parin – kolmen viime vuoden aikana ollut aktiivista. Merkittävää on se, että toimenpiteet ja suunnitelmat lepäävät aiempaa tukevammalla pohjalla. Kuitenkin muutama poiminta.

HaminaKotkan satamasta on Vuosaaren satamasta huolimatta kehittynyt jälleen Suomen tärkein satama sekä viennissä että transitoliikenteessä. Logistisesti hyvä sijainti on tukenut merkittäviä investointeja alueelle, viimeisimpänä Fintoilin raakamäntyöljyä tuottava tehdas. Investoinnin määrä on yli 100 miljoonaa euroa. On syytä uskoa, että UPM:n biojalostamo sijoittuu Kotkan seudulle. Näiden investointien merkitys on siinäkin, että teolliset investoinnit luovat runsaasti työpaikkoja myös palvelualoille.

Ei ole kuitenkaan syytä tuudittautua siihen, että nämä hankkeet turvaavat työpaikkojen ja asukasmäärän kasvun. Myös pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksista on huolehdittava. Tämä edellyttää joustavaa ja nopeaa kaavoitusta, tehokkaita yrityspalveluja, monipuolisia rahoituslähteitä ja osaavan työvoiman kouluttamista. Suomessa yritysten kasvun esteinä ovat perinteisesti olleet rahoitusmahdollisuudet ja osaavan työvoiman saanti.

Kantasataman kehittämishanke antaa mahdollisuuden luoda tulevaisuuteen suuntautuvien ja seudun vahvuuksia hyödyntävien yritysten ekosysteemin. Yhteistyö Xamkin ja Ekamin, mutta myös LUT:n kanssa turvaa yhden pullonkaulan – ammattitaitoisen työvoiman saannin – ohittamisen.

Yhteistyön merkitystä ei voi yliarvioida. Mukaan pitää saada yritykset, yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset, Cursor, kaupunki, rahoittajat ja sijoittajat. Työ on jo käynnistynyt ja hyvässä vauhdissa, mutta tehtävää riittää vielä. Toiminnalle on asetettava konkreettiset, selvästi mitattavat tavoitteet.

Kantasataman tapahtumakeskus ja Xamkin kampus ovat merkittäviä, mutta myös riskipitoisia hankkeita. Julkisten investointien ongelmana on usein se, että alkuperäiset kustannukset ylittyvät merkittävästi. Yhtenä syynä tähän on se, että poliittinen päätöksenteko on helpompaa, kun kustannusarviot ovat optimistisia. Hankkeiden ammattitaitoisen ohjauksen ja talouden seurannan merkitys korostuu. Kulujen kasvu vaikuttaa myös tuleviin vuokratasoihin ja sitä kautta alueen kilpailukykyyn.

Itäinen rantarata -hankkeen kohdalla ei ole syytä luovuttaa. Tämä vaihtoehto on koko maan kannalta perustellumpi kuin Kouvolaan suuntautuva rantarata. Jatkoyhteys Venäjälle tekee siitä myös EU -rahoituksen näkökulmasta kannattavamman hankkeen.

Ihminen ei elä pelkästään leivästä. Muuttoliike Kotkasta ei pienene, jos täällä ei opiskelumahdollisuuksien lisäksi ole tarjolla monipuolisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Teatterin, Kymi Sinfonietan ja liikuntaseurojen toimintamahdollisuudet on turvattava.

Seuraavan kirjoitukseni aiheena on työllistymisen kynnyksen madaltaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tämän jälkeen vuoron saa vieraskynä Alisa Hyytiäinen (mm. nuoret ja opiskelumahdollisuudet). Lähempänä vaaleja kirjoitan vielä Kotkan kaupungin taloudesta ja tulevista investoinneista.

Hyvä lukija, pysy mukana.