Vieraskynänä on Alisa Hyytiäinen – nuori ja aktiivinen kotkalainen, joka on Kokoomuksen ehdokkaana kunnallisvaaleissa.
Alla Alisan erinomainen kirjoitus aiheesta ”nuoret ja opiskelu”.

Opiskelu, työnteko ja hyvinvointi ovat keskeisimpiä asioita nuorten elämässä. Nuorten kannalta on tärkeää, että opiskelumahdollisuudet ovat kunnossa ja yhteiskunnan tuki on saatavilla sitä tarvitseville nuorille. Laadukas opetus ja välittävä opetushenkilöstö ovat elintärkeitä nuorten kehityksen ja tulevaisuuden suunnan kannalta. 

Syrjäytyminen on monen tekijän summa. Nuorten syrjäytymisriskiä merkittävästi lisääviä tekijöitä ovat mielenterveyden ongelmat, työttömyys ja heikko koulutustaso. Koronapandemian aikana ongelmat ovat kasaantuneet entisestään ja koskettavat yhä useampia nuoria. Tulee tarkastella, miten yhteiskuntamme perheet, yhteisöt ja koulut ovat epäonnistuneet nuorten tasapainoisen kasvun turvaamisessa. Syrjäytymiseen altistaa myös harrastusten ja ystävien puute, huono-osaisessa perheessä kasvaminen sekä luotettavan ja välittävän aikuisen puuttuminen. 

Nuorten mielenterveysongelmista on keskusteltu paljon viime aikoina. Olisi niin nuorten kuin yhteiskunnankin kannalta tärkeää, että tukea ja apua olisi saatavilla mielenterveyden häiriöihin sekä muihin nuorten elämää raskauttaviin ongelmiin. Tämä ongelma koskettaa myös kotkalaisia nuoria. Kotkan tulee kohdentaa resurssinsa kouluihin ja mielenterveyspalveluihin niin, että nuorten orastava pahoinvointi huomataan ja apua tarjotaan varhaisessa vaiheessa. Nuorten hoitamattomien mielenterveysongelmien hintalappu on yhteiskunnalle liian suuri. 

Mielenterveyden ongelmat kulkevat monesti käsi kädessä työttömyyden kanssa. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen on mielenterveysperusteinen. Eläketurvakeskuksen mukaan juuri mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle keskimäärin nuorempana, työelämään palaaminen on harvinaisempaa ja työllistymisnäkymät ovat heikommat. Työttömyyden taustalla vaikuttaa myös työelämän muutokset. Monet nuoret, jotka eivät pysty vastaamaan riittävän hyvin lisääntyviin koulutus- ja tehokkuusvaatimuksiin, ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. Yhtenä ratkaisuna näihin ongelmiin on koulutus. 

Matala koulutustaso on voimakkaasti yhteydessä työttömyyteen sekä pitkittyneeseen työttömyyteen. Vain perusopetuksen varassa olevilla on erityisen heikko asema työmarkkinoilla. Koulutuksen rooli on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kasvun ja kehityksen kannalta merkityksellinen. Koulutus antaa nuorelle mahdollisuudet menestymiseen, turvaa työttömyydeltä ja valmistaa muuttuvaan työelämään. Se vaikuttaa positiivisesti terveyteen, hyvinvointiin ja elinkaaren tuloihin. 

Yhteiskunnan näkökulmasta koulutus on merkittävä sijoitus. Tilastot puhuvat investointien puolesta. Luonnollisesti investoinnit tulee kuitenkin kohdentaa tehokkaasti. Vuonna 2018 työn ja koulutuksen ulkopuolella oli noin 38 000 nuorta. Sitran tuoreen raportin selvityksen mukaan 10 000 nuoren työllistäminen toisi yhteiskunnalle 85 miljoonan euron säästöt. 

Kotkan tulisi ottaa keskeiseksi tavoitteekseen, ettei lapsista ja nuorista säästettäisi. Tällaisista säästöistä pidättäytyminen maksaa itsensä takaisin. Opetuksen laadun, opiskelutilojen ja -mahdollisuuksien täytyy olla kunnossa. Koulutuksen tulee olla saatavilla esiopetuksesta korkeakouluun asti, eikä esimerkiksi opisto-opintoja tule unohtaa. Koulutuksesta puhuttaessa keskustelu painottuu usein lukio- ja korkeakouluopintoihin. Yhtä tärkeää, ehkä joskus jopa tärkeämpää, on keskittyä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen. Kaikkien ei tarvitse olla maistereita, vaan tärkeintä on, että nuorelle pystytään tarjoamaan nimenomaan hänelle sopivimmat edellytykset tulevaa työuraansa varten. 

Nuorilta löytyy tulevaisuudenuskoa. Meidän nuorten koulutusmyönteisyyttä tulee ruokkia entisestään ja huolehtia, että koulutus on laadukasta ja vastaa tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksia. Nuoria tulee tukea kokonaisvaltaisesti. Tärkeintä olisi, ettei yhdelle nuorelle kasaantuisi liikaa syrjäytymiseen altistavia tekijöitä ja että mahdollisimman moni nuori pysyisi opiskelu- ja työkykyisenä sekä yhteiskunnan syrjässä kiinni. Nuorten syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle hyvin pitkäkestoiset kustannukset. Koulutukseen ja nuorten hyvinvointiin tulee panostaa — meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta.