Sitran tuoreen selvityksen mukaan julkiselle taloudelle aiheutuu n. 18 miljardin kustanukset siitä, että kaikki aikuiset eivät pääse mukaan työelämään. Selvitys toteaa myös, että yhteiskunnalle on taloudellisesti kannattavaa investoida työn ulkopuolella olevien osaamiseen huomattavasti nykyistä enemmän. Esimerkiksi jokainen euro nuoriin maksaa itsensä pitkällä aikavälillä moninkertaisesti takaisin.

Paras tapa työllisyyden parantamiseen on luoda työpaikkoja tukemalla kasvuhakuisia yrityksiä ja sijoittamalla kaikenikäisten opiskeluun. Unohdamme usein tämän itsestään selvän asian. Uutisvirta keskittyy vain ongelmiin, emme pysähdy miettimään ratkaisuja.

Tiedämme, että meillä on kohtaanto-ongelma. Samoilla aloilla on sekä avoimia työpaikkoja että työttömiä työnhakijoita. Toisaalta työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työantajien tarpeita. Esimerkkinä voi ottaa Kotkassa toimivan menestyvän metallialan yrityksen, joka ei löydä ammattitaitoisia hitsaajia. Samanaikaisesti puhutaan (pitkäaikais)työttömistä, (nuorten) syrjäytyneisyydestä ja teknologiayhteiskunnan kelkasta pudonneista

Miten voimme vaikuttaa asiaan kuntatasolla?

Yksi tapa on yritysten, työnhakijoiden, työvoimaviranomaisten ja oppilaitosten yhteistyön tehostaminen. Myös yritysten on syytä olla aktiivisia. Kymenlaakson alueella ollaan luomassa digitaalisia työkaluja rekrytoinnin ja perehdyttämisen helpottamiseen. Tätä työtä on syytä edistää kaikin voimavaroin.

Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen työperäisessä maahanmuutossa ja maahanmuuttajien työllistämisessä. Tämä alkaa näkyä myös kansantaloutemme kasvuennusteissa. Osasyynä tähänkin on puutteellinen yhteistyö. Kaikki toimijat ovat tyytyväisiä, kun oma tontti hoidetaan, omalle reviirille ei astuta, omalta mukavuusalueelta ei tarvitse poistua ja kyetään paperilla osoittamaan, että työtä on tehty.

Avainasemassa on jälleen konkreettinen, aktiivinen ja luova yhteistyö alueen yritysten kanssa, työvoimatarpeen ennakointi sekä täsmä- ja uudelleenkoulutus. Tarvitsemme tehokkaan foorumin tekemään tätä työtä. Työttömän kustannukset ovat yhteiskunnalle merkittävästi suuremmat kuin työllistämisen.

Kotkalla on kyseenalainen kunnia olla Suomen kuntien kärkijoukossa nuorten mielenterveysongelmissa, rikollisuudessa sekä päihde- ja huumeongelmissa. Samaan aikaan työttömyys on alkanut periytyä. Vähän yksinkertaistaen työttömien lapsista tulee työttömiä. Tämä lisää myös sosiaalista eriarvoisuutta ja siihen liittyviä ongelmia.

Soteuudistuksen alkuperäinen tavoite on ollut yhdistää ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystyö, aktiivinen hoito ja jälkihoito. Perusajatus on erinomainen ja se tulee toteuttaa Kotkassakin riippumatta siitä, miten uudistus lopulta toteutetaan. Nyt tavoite on hukkunut poliittisten ja aluepoliittisen kiistojen alle.